Kirjoitin aiemmassa blogissani lähteneeni laittamaan kroppaa likoon testimielessä Pallaksen Atleettiklubin Janne Bordin houkuttelemana. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan maksimivoimaharjoittelulla näyttäisi olevan yllättäviäkin hyötyjä kestävyysurheilussa, ja tätä on nyt tarkoitus kokeilla käytännössä.
Maksimivoimaharjoittelun hyöty perustuu toisaalta juoksunopeuden paranemiseen ja toisaalta voimaharjoittelun juoksun taloudellisuutta edistävään vaikutukseen. Nämä taas, kestävyysharjoitteluun yhdistettynä, parantavat suorituskykyä pitkän matkan juoksussa.
Taloudellisuuden paranemista maksimivoimaharjoittelun myötä on tutkimuksissa selitetty sen vaikutuksella lihasten ja tukikudosten jäntevyyteen sekä askelluksen voimantuoton ohjautumiseen ja ajoitukseen. Lihasten ja tukikudosten jäntevöityminen tarkoittaa juoksuaskelluksessa parempaa elastisen energian hyödyntämistä ja pienempää voimahävikkiä.
Voimantuoton täsmentyminen ja ajoittuminen askelsyklin varhaisempaan vaiheeseen tarkoittaa mahdollisuutta pidempään rentoutumisvaiheeseen ja tätä kautta pienempää potentiaalista energiankulutusta samalla vauhdilla juostaessa.
Kuulostaa lähes insinööripornolta, mutta käy hieman pureskeltuna järkeen.
Lihasmassaa ei ole tarkoitus kasvattaa yhtään lisää, vaan rekrytoida olemassaolevaa lihasta tuottamaan entistä enemmän räjähtävää voimaa.
Voima ei tule vahingossa, tietää vanha keravalainen sananlasku. Voimaa hankkiakseen täytyy tehdä lyhyitä sarjoja isoilla painoilla, ja harjoittelussa täytyy olla jatkuva progressio. Tämä tarkoittaa sarjapainojen kasvattamista heti kun toivottu määrä toistoja saadaan tehtyä (tässä tapauksessa 5x5). Ohjelma on yksijakoinen, siinä on pelkkiä perusliikkeitä ja se tehdään kahdesti viikossa. Tämä tarkoittaa todella raskasta, noin tunnin kestävää harjoitusta. Viime vuosien salitreenini on ollut tähän verrattuna C- luokan satujumppaa, joten tottumista on vaadittu sekä päältä että kropalta.
Maksimivoimaharjoittelun hyöty perustuu toisaalta juoksunopeuden paranemiseen ja toisaalta voimaharjoittelun juoksun taloudellisuutta edistävään vaikutukseen. Nämä taas, kestävyysharjoitteluun yhdistettynä, parantavat suorituskykyä pitkän matkan juoksussa.
Taloudellisuuden paranemista maksimivoimaharjoittelun myötä on tutkimuksissa selitetty sen vaikutuksella lihasten ja tukikudosten jäntevyyteen sekä askelluksen voimantuoton ohjautumiseen ja ajoitukseen. Lihasten ja tukikudosten jäntevöityminen tarkoittaa juoksuaskelluksessa parempaa elastisen energian hyödyntämistä ja pienempää voimahävikkiä.
Voimantuoton täsmentyminen ja ajoittuminen askelsyklin varhaisempaan vaiheeseen tarkoittaa mahdollisuutta pidempään rentoutumisvaiheeseen ja tätä kautta pienempää potentiaalista energiankulutusta samalla vauhdilla juostaessa.
Kuulostaa lähes insinööripornolta, mutta käy hieman pureskeltuna järkeen.
Lihasmassaa ei ole tarkoitus kasvattaa yhtään lisää, vaan rekrytoida olemassaolevaa lihasta tuottamaan entistä enemmän räjähtävää voimaa.
Voima ei tule vahingossa, tietää vanha keravalainen sananlasku. Voimaa hankkiakseen täytyy tehdä lyhyitä sarjoja isoilla painoilla, ja harjoittelussa täytyy olla jatkuva progressio. Tämä tarkoittaa sarjapainojen kasvattamista heti kun toivottu määrä toistoja saadaan tehtyä (tässä tapauksessa 5x5). Ohjelma on yksijakoinen, siinä on pelkkiä perusliikkeitä ja se tehdään kahdesti viikossa. Tämä tarkoittaa todella raskasta, noin tunnin kestävää harjoitusta. Viime vuosien salitreenini on ollut tähän verrattuna C- luokan satujumppaa, joten tottumista on vaadittu sekä päältä että kropalta.
Tätä kirjoittaessa treeniä on takana kuukausi, joten vaikutuksista juoksuun on vielä turha puhua. Sarjapainot ovat kasvaneet varsinkin maastavedossa ja kyykyssä hyvää vauhtia, joten voimapuolella muutosta on ainakin tapahtunut. Negatiivisiä vaikutuksia juoksuun ei ole ollut, juoksu kulkee normaalisti kovista voimaharjoituksista huolimatta.
Ennen hiirilabyrinttiin hyppäämistä teimme alkutilanteen kartoituksen erilaisilla loikka- ja hyppytesteillä sekä ohjelman liikkeiden maksimien hakemisella. Tarkoitus on tehdä välitilinpäätös noin puolessa välissä kolmen kuukauden settiä, ja lopullinen testi on HCM 13.8.2016. Näistä raporttia tuonnempana.
Itse ohjelmaa en tähän tuotannollis- taloudellisista syistä laita, sitä ja sen käyttöön liittyviä asioita voi tiedustella Pallaksen Atleettiklubin Jannelta. Mistään alkemiasta tai taikuudesta ei ole kyse, vaan perusasioiden äärellä taikinoimisesta. Voimaharjoitteluun liittyviä ohjelmia ja oppaita on maailma pullollaan, itselle sopiva malli löytyy parhaiten kokeilemalla.
Hyviä treenejä!
Ennen hiirilabyrinttiin hyppäämistä teimme alkutilanteen kartoituksen erilaisilla loikka- ja hyppytesteillä sekä ohjelman liikkeiden maksimien hakemisella. Tarkoitus on tehdä välitilinpäätös noin puolessa välissä kolmen kuukauden settiä, ja lopullinen testi on HCM 13.8.2016. Näistä raporttia tuonnempana.
Itse ohjelmaa en tähän tuotannollis- taloudellisista syistä laita, sitä ja sen käyttöön liittyviä asioita voi tiedustella Pallaksen Atleettiklubin Jannelta. Mistään alkemiasta tai taikuudesta ei ole kyse, vaan perusasioiden äärellä taikinoimisesta. Voimaharjoitteluun liittyviä ohjelmia ja oppaita on maailma pullollaan, itselle sopiva malli löytyy parhaiten kokeilemalla.
Hyviä treenejä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti