lauantai 20. helmikuuta 2016

Si vis pacem, para bellum - polku Transgrancanarialle

Kepeän militantin otsikon viisaus on ajan saatossa tulkittu monella tapaa, ja usein virheellisesti sotatoimia perusteltaessa. Itse olen varastanut lainauksen treenifilosofiaani yhdeksi ohjenuoraksi: valmistautumalla raskaalla kädellä pääsee kilpailemaan kepeällä jalalla. 

Treeni

Peruskuntokauteni päättyy nyt helmikuun loppuun, ja mikäpä olisi parempi tapa juhlistaa sitä kuin kokea jotain itselleni uutta ja mahtavaa. Vieläpä veljeni kanssa. Peruskuntopohjan leventämisen lisäksi kauden tavoitteena on ollut rakentaa TGC: tä varten sellainen vire, että juoksu tuntuu hyvältä ja että pystyy nauttimaan tapahtumasta täysin palkein. 

Kilometrejä lokakuusta helmikuuhun on tullut aika tarkkaan 1500, joista karkeasti 90% pk- alueen harjoittelua. Loppuvuodesta otin mukaan mäki- ja porrastreenit, ja helmikuussa olen tehnyt kovempia vauhtikestävyys- ja vetotreenejä. Nämä ovat olleet vielä lyhyempiä, kroppaa pk- unesta herätteleviä treenejä. Tässä muutama esimerkki:


Kiihtyvä 33 pmv

5x1000 @ 4:15 --> 3:45

Tv reipas @aerk

Ja treenihän on tarttunut mieheen kuin läski anoppiin. Tavoite vauhdin kasvattamisesta aerobisella kynnyksellä on toteutunut toivotunlaisesti, ja vk- treenien perusteella vauhdikkaampi juoksu on entistä vaivattomampaa. Pohjat ovat varmasti kunnossa. Olen ollut koko harjoituskauden terveenä, eikä mitään vammojakaan ole ollut. Lihashuolto minulla on lähinnä toiminnallista voimaharjoittelua, en usko venyttelyyn juurikaan. Välillä rullailen ulkoreisien lihaksia, niiden jumittamista ei oikein muulla saa kuriin.

Gearing

TGC teettää mieluista puuhaa myös vaatetuspuolella. Juuri kun on tottunut viimeisten kuukausien aikana juoksemaan kaikki omistamansa vaatteet yllään, vaatii hieman suunnittelua hypätä kohtalaisen kesäisiin joskin mahdollisesti vaihteleviin olosuhteisiin Kanarian vuoristoilmastoon. 

Liivi

44 kilometrin matkalla tulee olemaan kaksi huoltopistettä, joilla pääsee täyttämään vesivarastonsa ja syömään jotain kiinteää. Tämä tarkoittaa, että mukana ei tarvitse kantaa isoja määriä nestettä ja energiaa. Vaikka järjestäjän puolesta on määritelty mukaan otettavaksi yksiöllinen tavaraa, matkasta selvinnee pienemmällä repulla. Luotan tässä tapauksessa Inovin Ultra Vestiin (vanha malli), jolla olen juossut kaikki polkumaratonini tähän asti. Huoltopisteiden välin pärjää pullojen vetämällä litralla, ja muu sälä mahtuu reppuosaan. 

Kengät 

TGC: n reitillä alusta tulee myös olemaan melko vaihtelevaa, mutta kahteen asiaan erityisesti tulen varautumaan kenkävalinnassani: terävään kivikkoon ja melko mittavaan alaspäin tulemiseen. Kengän toe boxissa tulee olla riittävästi tilaa ettei varpaat möyhenny, kantakupin täytyy olla napakka pitämään jalan paikallaan ja varvasosan tulee olla suojattu. Näitä speksejä vastaavia kenkiä minulla on oikeastaan kolmet: Inovin X-talon 212 ja Race Ultra 270 sekä Salomonin S-lab Sense. Otan varmaankin kaikki mukaan ja teen valinnan aamulla kun keli on tiedossa. Veikkaisin X- talonien vievän voiton.

Vaatteet

Kuten tuossa aiemmin kirjoitin, olen luottanut pitkillä matkoilla kompression luomaan illuusioon a.) napakasta vartalosta ja 2.) palautumisen nopeutumisesta. Niin teen tälläkin kerralla. Mikäli keli on ajankohdalle normaali, reissu menee lyhyillä housuilla ja lyhythihaisella paidalla. Valintani näihin on Compressportin Trail V2- housut, TR3 Aero- paita ja lisäksi jalkoihin R2- säärystimet. Lisälämpöä haen tarvittaessa irtohihoilla. Reppuun otan mukaan lisäksi takin: sateisen kelin sattuessa OMM: n Kamleika Race Smok II: n, muussa tapauksessa Compresspotin tuulitakin.  


Lopputulos näyttää varmasti kulmakarvoja nostattavalta, TGC- kisavarustus päällä ei olisi menemistä Keravan Ahjon Valintataloon ilman turvamiestä. Käytännöllisyys ratkaisee näissä hommissa kuitenkin ulkoista habitusta enemmän, ja päälleen kannattaa pukea sellaista vaatetta jonka on hyväksi havainnut. Haaruksia smirgelin hanakkuudella hiertävää shortsia ehtii kiroamaan maratonin matkalla turhan useasti. 

Parin viikon päästä tiedetään, miten valmistautuminen vaikutti itse juoksussa. Se on sitten oma tarinansa.

Mukavaa viikonloppua!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti